Verkkopolku

Kirkkohistoria, Opintoverkko - Uskonnon verkot



Etusivu

Kirkkohistoria aikakausittain

   

Kristinuskon ensimmäiset 400 vuotta

   

Rooman kirkosta Euroopan kirkoksi

   

Katolinen kirkko Euroopan valtiaana

   

Uskonpuhdistusten vuosisata 1500-luku

   

Uskonsodista uudelle ajalle

   

Kristinusko nykyajalla

      

Afrikan kirkot nykyään

      

Aasian kirkot nykyään

      

Kirkot Yhdysvalloissa

      

Saksan Kansallissosialismi ja kirkko

      

Ortodoksinen kirkko 1900-luvun Venäjällä

      

Ranskan katolinen kirkko 1900-luvulla

      

Vatikaanin toinen konsiili

      

Vatikaani II:n jälkeen: Amerikka

      

Vatikaani II: jälkeen : Eurooppa

Kirkkohistoria teemoittain

Linkkejä kirkkohistoriaan

Tietoja sivustosta

Saksan Kansallissosialismi ja kirkko


Saksan Kansallissosialismi ja kirkko

Kansallissosialistien johtajan Adolf Hitlerin tarkoitus oli hävittää kristinusko Kolmannesta valtakunnasta ja korvata se germaanien uskontoperinteeseen ja "arjalaisiin" oppeihin perustuvalla uskonnolla, joka korosti saksalaista "rodun ylivaltaa", saksalaista verenperintöä ja saksalaisille kuuluvaksi väitettyä maata (Blut und Boden). Nuoruus ja voima olivat tuon uskonnon iskusanoja. Hitlerin suosiman uskonnon kannattajat järjestäytyivät ns, saksalaisiksi kristityiksi, jotka pyrkivät aluksi yhdistämään kansallissosialismin kristinuskoon. He saivat paljon sananvaltaa vuodesta 1934 lähtien protestanttisessa kirkossa ja heitä pidettiin usein pienempänä pahana, kun toinen vaihtoehto olisi ollut kristittyjen vainoaminen.

Katolinen kirkko ei ottanut selkeää kantaa kansallissosialismiin. Vasta natsien toiminta esim. kehitysvammaisten ja mielisairaiden tuhoamiseksi nosti eri kirkkojen piispat yhdessä vastustamaan. Juutalaiskysymyksessä kirkkojen kannanotot olivat epäselviä. Protestantit julkaisivat jo vuonna 1934 Barmenin julistuksen, jossa he sanoutuivat ns. tunnustuskirkkona irti kansallissosialismista hallinto- ja vallankäyttöjärjestelmänä. Monet teologit ja seurakuntapapit (esim. Niemöller, Bonhoeffer) päätyivät keskitysleireille. Saksan papiston aktiivisuus johti kansallissosialismin kukistuttua laajaan kirkkomyönteisyyteen. Uusi kristinuskon painostajakaan, DDR:n sosialismi, ei pystynyt kirkkoa omalla alueellaan hävittämään, vaikka painostus oli usein suoranaista vainoa.

Copyright Opintoverkko / Maija Arvola, TT, FM
Palaute Opintoverkon sivuista harri.peltomaa@opinto.net


© Kirkkohistoria, 2002 - 2019.
Verkkopolku.net tai Opintoverkko eivät ole vastuussa näiden sivujen sisällöstä.
Verkkopolku.netin www-tuotanto Tuomo-Media, 2002.