Verkkopolku

Kirkkohistoria, Opintoverkko - Uskonnon verkot



Etusivu

Kirkkohistoria aikakausittain

   

Kristinuskon ensimmäiset 400 vuotta

   

Rooman kirkosta Euroopan kirkoksi

      

Augustinos

      

Uskontunnustukset

      

Jumalanpalveluksen kehittyminen

      

Gregoriaaninen laulutapa

      

Sakramentit

   

Katolinen kirkko Euroopan valtiaana

   

Uskonpuhdistusten vuosisata 1500-luku

   

Uskonsodista uudelle ajalle

   

Kristinusko nykyajalla

Kirkkohistoria teemoittain

Linkkejä kirkkohistoriaan

Tietoja sivustosta

Sakramentit


Sakramentit

Sakramentteja ovat ne kirkon pyhät toimitukset, joiden kautta uskotaan Jumalan antavan välttömästi armonsa. Keskiajalla vakiintui kaksi sakramenttiryhmää. Ensimmäinen oli ns. kuolleitten eli syntisten sakramentteja. Näitä olivat kaste ja rippi. Elävien, se tarkoittaa seurakunnassa olevien, sakramentteja ovat konfirmaatio, ehtoollinen, pappeus, avioliitto ja sairaan voitelu. Nimitykset vaihtelevat idässä ja lännessä. Länsi pitää kiinni seitsenluvusta (=täydellisyyden luku) ja vahvisti sen Trenton kirkolliskokouksessa. Itä ei korosta tiettyä lukua ja kirkkoisien luokittelut vaihtelevat. Sakramentteja on idässä "noin seitsemän". Sakramentti muodostui kahdesta osasta: näkyvä aine ja hengellinen lahja. Keskiajalla ajateltiin pappeuden antavan oikeuden sakramenttien asettamiseen ennen jakamista, jakamiseen on aina saanut osallistua myös luotettavia maallikkoja. Tästä kehittyi ajatus, että papin pyhyys olisi vaikuttamassa sakramentin pyhyyteen. Protestanttiset kirkot torjuivat tämän pappiskeskeisyyden ja äärimuodoissaan sakramentit käsitettiin velvollisuuksiksi, joita piti noudattaa. Ajatus armon välikappaleesta haalistui ja sakramenttien erityislaatu jäi tajuamatta.

Copyright Opintoverkko / Maija Arvola, TT, FM
Palaute Opintoverkon sivuista harri.peltomaa@opinto.net


© Kirkkohistoria, 2002 - 2019.
Verkkopolku.net tai Opintoverkko eivät ole vastuussa näiden sivujen sisällöstä.
Verkkopolku.netin www-tuotanto Tuomo-Media, 2002.