Verkkopolku

Kirkkohistoria, Opintoverkko - Uskonnon verkot



Etusivu

Kirkkohistoria aikakausittain

   

Kristinuskon ensimmäiset 400 vuotta

   

Rooman kirkosta Euroopan kirkoksi

   

Katolinen kirkko Euroopan valtiaana

   

Uskonpuhdistusten vuosisata 1500-luku

   

Uskonsodista uudelle ajalle

   

Kristinusko nykyajalla

      

Afrikan kirkot nykyään

      

Aasian kirkot nykyään

      

Kirkot Yhdysvalloissa

      

Saksan Kansallissosialismi ja kirkko

      

Ortodoksinen kirkko 1900-luvun Venäjällä

      

Ranskan katolinen kirkko 1900-luvulla

      

Vatikaanin toinen konsiili

      

Vatikaani II:n jälkeen: Amerikka

      

Vatikaani II: jälkeen : Eurooppa

Kirkkohistoria teemoittain

Linkkejä kirkkohistoriaan

Tietoja sivustosta

Kristinusko nykyajalla


Kristinusko nykyajalla

1900-luvun alkaessa kristinusko oli levinnyt kaikille mantereille. Kristillisten kirkkojen ja kristinuskon asema muuttui monessa maassa 1900-luvulla. Muutoksiin vaikuttivat sotien jälkeen muuttunut yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne, kirkkojen sisäinen muuttuminen sekä yhteiskuntien muuttuminen maallistuneemmiksi. Yhteiskuntien maallistuminen tarkoittaa sitä, että kirkoilla on pienempi vaikutus koko yhteiskuntaan ja ihmisten elämänratkaisuihin kuin aikaisemmin.

Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 Venäjällä tulivat valtaan kommunistit.  Hieman myöhemmin perustettiin Neuvostoliiton ateistinen valtio. Ortodoksisen kirkon asema oli vaikea Neuvostoliiton valtakaudella. Samantyyppinen tilanne 1900 -luvulla on ollut Kiinassa ja entisessä Itä-Euroopassa. Itäisessä Euroopassa kirkkojen asema vapautui 1990-luvulla kommunististen yhteiskuntien muuttuessa.

Katolisen kirkon johtajan paavin asema oli 1900-luvun alussa heikko. Vatikaanin toinen konsiili (1962 -1965) uudisti voimakkaasti katolista kirkkoa. Konsiilin päätöksiä olivat muun muassa kirkonkirouksen peruminen ortodoksiselle kirkkolle kohtaan, maallikoiden vaikutusvallan lisääminen sekä siirtyminen jumalanpalveluksissa kansankielen käyttöön. Kirkolliskokouksessa pohdittiin myös Latinalaisen Amerikan katolisten kirkkojen asemaa ja kirkon sosiaalisia kysymyksiä. Nykyinen paavi Johannes Paavali II on ollut näkyvä vaikuttaja maailmalla 1980-luvulta lähtien. Häntä on sekä kiitetty että arvosteltu kannanotoistaan. Erityisesti paavin jyrkkä abortinvastaisuus on jakanut mielipiteitä.

Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa on toiminut lähetystyön synnyttämiä kirkkoja jo 1500-luvulta. Näitä uusia kristillisiä alueita on kuitenkin johdettu Euroopasta. Piispat ja myös pitkään papit olivat eurooppalaisia tai saaneet koulutuksen Euroopassa. Vasta 1900-luvulla nämä niin sanotut nuoret kirkkot ovat itsenäistyneet Eurooppa-johtoisuudesta. Kirkoissa on käynnistynyt niiden omista lähtökohdista nousevia uskonnollisia ja teologisia pohdintoja. Esimerkiksi Latinalaisen Amerikan kirkkojen parissa kehitetty vapautuksen teologia liittyy Etelä-Amerikan valtioiden omaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Vapautuksen teologia on hyvin yhteiskunnallisesti suuntautunut. Se haluaa saavuttaa yhteiskunnan eri luokkien tasa-arvon ja toteuttaa oikeudenmukaisesti toimivan yhteiskunnan.

Kristikunnan hajaantuminen pienempiin kirkkokuntiin on jatkunut. 1900-luvun aikana helluntailiike ja baptismi ovat nousseet kannattajamääriltään suurten perinteisten kirkkokuntien joukkoon. Nämä uudet kirkkokunnat ovat hyvin aktiivisia tekemään lähetystyötä, ja niiden kannatus on kasvanut varsinkin Euroopan ulkopuolisilla mantereilla perinteisiä kirkkokuntia nopeammin.

Saksassa 1930-luvulla Hitler koetti valjastaa kirkon omien päämääriensä tueksi. Tämä johti luterilaisen kirkon jakautumiseen Hitleriä tukeviin ja vastustaviin. Yhdysvalloissa baptistipappi Martin Luther King (1929 - 1968) ajoi yhteiskunnassa syrjittyjen kansanosien asiaa. Hänet salamurhattiin tekemänsä ihmisoikeustyön vuoksi. Katolinen kirkko vaikutti työväenliikkeen kanssa yhteiskunnallisten olojen kohentamiseksi Puolassa 1980-luvulla.

2000-luvulla kristillisten kirkkojen haasteena on ekumenia. Ekumenia tarkoittaa pyrkimystä kirkkokuntia yhdistävien seikkojen löytämiseen. Lähetystyö on entistä enemmän sosiaalista auttamista ja kouluttamista. Kristinusko on yhä kannattajamäärältään maailman suurin uskonto, ja se toimii kaikilla mantereilla. Kristinuskon ja kristillisten kirkkojen haasteena on säilyttää kirkon perussanoma muuttuvassa maailmassa erilaisten kulttuurien keskellä.   

Palaute Opintoverkon sivuista harri.peltomaa@opinto.net


© Kirkkohistoria, 2002 - 2019.
Verkkopolku.net tai Opintoverkko eivät ole vastuussa näiden sivujen sisällöstä.
Verkkopolku.netin www-tuotanto Tuomo-Media, 2002.