Verkkopolku

Kirkkohistoria, Opintoverkko - Uskonnon verkot



Etusivu

Kirkkohistoria aikakausittain

   

Kristinuskon ensimmäiset 400 vuotta

   

Rooman kirkosta Euroopan kirkoksi

   

Katolinen kirkko Euroopan valtiaana

      

Romaaninen kirkkorakennus

      

Kristillinen ajanlasku

      

Keskiajan kirkkorakennukset

      

Keskiajan kirkkojen sisustus

      

Ristiretket Pohjoismaihin

      

Esireformaattorit

   

Uskonpuhdistusten vuosisata 1500-luku

   

Uskonsodista uudelle ajalle

   

Kristinusko nykyajalla

Kirkkohistoria teemoittain

Linkkejä kirkkohistoriaan

Tietoja sivustosta

Katolinen kirkko Euroopan valtiaana


Katolinen kirkko Euroopan valtiaana

1000-luvun alkaessa katolinen kirkko oli levinnyt lähes koko nykyisen Euroopan alueelle. Vain osa Pohjoismaista oli vielä pakana-aluetta ja Espanjaa pitivät osittain vallassaan islaminuskoiset maurit. Heti 1000-luvun alussa läntisen ja itäisen kristikunnan vuosisatoja kestänyt kiista kirkon opillisesta johtajuudesta syveni, ja opilliset sekä kulttuuriset erot johtivat kirkon jakautumiseen vuonna 1054. Kirkon jakautuminen katoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon tapahtui ilman sotia. Kirkkokuntien ero johti kuitenkin syvään epäluuloon itäisen ja läntisen Euroopan välillä Keskinäinen kirkonkirous purettiin vasta 1900-luvulla.

Katolinen ja apostolinen kirkko jakautui kahteen osaan, roomalaiskatoliseen ja ortodoksiseen. Molemmat ovat pitäneet itseään oikean opin ja perinteen jatkajina. Kirkkojen eron seurauksena idän kirkko jäi yksin puolustamaan Eurooppaa islamin nousua vastaan. Bysantin eli Itä-Rooman pääkaupungin Konstantinopolin kukistuttua vuonna 1453 seurauksena ortodoksisen kirkon painopiste siirtyi Venäjälle.

Lännen katolisessa kirkossa syntyi 1000-luvun alussa Cluny-liike, joka pyrki kirkon ja paavin vapauttamiseen maallisen vallan holhouksesta ja kohottamaan ne maallisen vallan yläpuolelle. Nousun edellytyksenä oli luostarien ja papiston siveellis-uskonnollinen uudistus. Tämän ohjelman esitaistelijaksi ryhtyi paavi Gregorius VII (1073-85). Hän halusi täydelliseen riippumattomuuteen maallisesta vallasta. Niinpä paavinvaali siirrettiin kirkkoruhtinaille kardinaaleille. Vähän myöhemmin määrättiin, että kaikkien pappien tuli elää naimattomina. Kirkollisten virkojen myyminen lopetettiin. 1100-luvulla piispanvaali määrättiin tuomiokapituleille.

Paavi Innocentius III:n (1198-1216) koettiin paavinvallan huippu. Tuolloin ajateltiin paavin olevan  suurempi kuin ihminen, ja että hän on Kristuksen sijainen, jonka jalkoja hallitsijoiden on suudeltava. Paavi auttoi Fredrik II keisariksi ja nöyryytti Kuningas Juhana Maattoman Englannissa.

1300-luvulla koettiin paavien maallinen valta kärsi tappioita. Voimakas kansallinen Ranskan valtio vastusti kirkon vallankäyttöä. Ranskassa Filip IV Kaunis verotti kirkkoa. Saksassa vaaliruhtinaiden toimittama keisarinvaalia pidettiin pätevänä ilman paavin vahvistusta. Samanaikaisesti kansalliskirkkoaate voimistui eri maissa. Maalliseen valtaan ja rahanahneuteen suuntautuneet paavit eivät nähneet kirkon uudistumisen tarvetta.

Dominikaaniluostari 1200-luvulta Colmarissa Ranskassa

Ristiretkien aika kesti 1090-luvulta 1200-luvun loppuun. Islaminuskoiset olivat valloittaneet Israelin. Pyrkimykset Pyhän maan, Israelin, takaisinvaltaamiseen olivat uskonnollisten syiden lisäksi poliittisesti perusteltuja. Ristiretkillä ei saavutettu haluttua tulosta, mutta ne saivat aikaan monenlaisia epäkohtia.  Ristiretket romahduttivat epäonnistumisillaan paavin arvovaltaa ja synnyttivät kirkolle vieraita ja vahingollisia piirteitä, kuten väkivallan ihannointia ja aneita. Ristiretket laajensivat ihmisten maailmankuvaa Euroopan ulkopuolelle.

Keskiaika oli suurten kirkkojen rakentamisen aikaa. Eurooppaan rakennettiin 1000-luvun alkupuolella satoja hämmästyttäviä kirkkoja. 1000-luvun alkupuolella rakennustyyli oli romaaninen ja noin 1200-luvulta lähtien goottilainen.

Keskiajalla syntyi monia merkittäviä luostariliikkeitä (sääntökuntia), muun muassa fransiskaanit ja dominikaanit. Nämä munkkiveljeskunnat olivat tärkeä osa keskiajan yhteiskuntaa.

Keskiaikaa kutsutaan katolisen yhtenäiskulttuurin ajaksi. Kirkko vaikutti rakennustaiteeseen, musiikiin ja kuvanveistoon. Yliopistoissa korkein ja arvostetuin ala oli teologia. Kirkollinen tuomioistuin ja laki olivat itsenäisiä vallankäyttäjiä. Paavilla oli tärkeä asema valtionpäämiesten nimityksissä. Katolinen kirkko oli keskiajan mahtavin voima Euroopasa.  

Palaute Opintoverkon sivuista harri.peltomaa@opinto.net

Goottilaistyylisen Freiburgin tuomiokirkon koristeellisia seinärakenteita


© Kirkkohistoria, 2002 - 2019.
Verkkopolku.net tai Opintoverkko eivät ole vastuussa näiden sivujen sisällöstä.
Verkkopolku.netin www-tuotanto Tuomo-Media, 2002.