Verkkopolku

Heinolan kaupunki



Etusivu

Heinolan historiaa

1700-luvun rakennuksia

1800-luvun rakennuksia

1900-luvun rakennuksia

Heinolan sillat

Luonnonkohteet

Tämän päivän Heinola

Kaupunkipuisto

Muuta Heinolasta

seminarin ala-aste

Heinolan historiaa


Heinolan alue oli noin 6000 vuotta sitten enimmäkseen veden peittämä. Kun Kymijoki syntyi harjun puhjetessa, maata paljastui pikku hiljaa veden pinnan laskiessa. Heinola oli metsästysaluetta ja vanha kulkureitti. Suomen asutuksen vakiintuessa Savon tie kulki Heinolan alueen läpi. Jyrängön kylä Kymenvirran rannalla mainitaan jo 1700-luvulla.

Heinolan kehitys pysähtyi läänin pääkaupungin aseman menettämisen vuoksi. Uusi nousu alkoi 1800-luvun lopussa, jolloin Heinolaan tuli uusia teollisuuden aloja, perustettiin kylpylä ja opettajaseminaari. Tämä kaikki toi sekä vaurautta, sisistystä ja uusia tuulia. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Heinolaan rakennettiin suuri määrä upeita asuin- ja muita rakennuksia, joista valitettavasti osa on hävinnyt vuosien kuluessa.

1900-luvulla Heinola teollistui, erityisen paljon Heinolassa on puualan teollisuutta. Sodan jälkeen 1940-luvulla Heinolaan asutettiin paljon karjalaisia, erityisesti Käkisalmelta.

Ruotsin kuningas Kustaa III teki tarkastusmatkan Suomeen vuonna 1775. Tällöin hän päätti Suomen uudesta läänijaosta, ja määräsi Kymenkartanon läänin pääkaupungiksi Heinolan. Aiempi läänin pääkaupunki oli ollut Loviisa. Heinolaan ryhdyttiin rakentamaan maaherraa ja hänen virkamiehiään varten taloja ja virastoja, koska tähän saakka Heinola oli ollut hyvin pieni kylä. Maaherran virka-asunto rakennettiin nykyisen torin paikalle.

Kymenkartanon toisen maaherran, Robert Wilhelm de Geerin aikana (1783 - 1789) Heinolaan laadittiin asemakaava, jonka keskus oli maisemapuisto Perspektiivi (Maaherranpuisto). Perspektiivin ympärille rakennettiin virkamiesten taloja. Ainoa tältä ajalta säilynyt rakennus on Kivalterin talo puiston laidassa (kerrottu erikseen kohdassa 1700-luvun rakennuksia).

Heinolalla ei ollut huolimatta läänin pääkaupungin asemastaan vielä omia kaupunkioikeuksia. Vuonna 1809 Suomi siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaa. Venäjän keisari määräsi vuonna 1831 läänin pääkaupungiksi Mikkelin. Pääkaupungin muutos tapahtui vuonna 1843, ja samana vuonna Heinola sai kaupunkioikeudet. Maaherranviraston asiakirjat matkustivat hevoskyydillä parin viikon ajan Mikkeliin uuteen kuuluisan arkkitehdin Carl Ludwig Engelin suunnittelemaan hallintorakennukseen (edelleen Mikkelin torin laidalla).


© Heinola, 2002 - 2019.
Verkkopolku.net tai Opintoverkko eivät ole vastuussa näiden sivujen sisällöstä.
Verkkopolku.netin www-tuotanto Tuomo-Media, 2002.